Kohtalo henkilöityi pyörävuokraamon tyttöön. Tämä hahmo ei osannut nostaa / laskea vuokraamiensa likaisten ja ruosteisten pyörien satuloita. Hän ei myöskään suostunut hakemaan rivin viimeistä pyörää, vaikka asiakkaana olisin sen halunnut. Eikä hänellä ollut tarjota pumppua tyhjien renkaiden täyttämiseksi.
Jäimme kaupunkiin kuljeskelemaan. Rantaväylän terassilla istuessamme huomasimme, että mereltä alkaa valua kalastusaluksia kohti satamaa.
Onneksi emme olleet pyörinemme muualla, sillä satamassa oli mielenkiintoinen meininki.
Ahavoitunut mies tuli juttelemaan meille. Hän kertoi tänään olevan vuoden viimeinen päivä, kun paikalliset kalastajat saavat käyttää vuosisatoja vanhaa kalastusmenetelmää. Ensi tammikuussa perinteinen menetelmä on taas hetken käytettävissä.
Kalastajat saivat vuoden alusta tähän päivään asti perinnekalastaa merestä 450 kiloa kalaa neljänä päivänä viikossa. Kiloihin ei lasketa tonnikaloja.
Alkuverryttelyksi laiturille nosteltiin pienempiä kaloja.
Lihasten lämmettyä päästiin itse asiaan.
Miehet olivat onnellisia ja ylpeitä saaliistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti